Lainsäädäntö

Lainsäädäntöä koskevista käytännöistä

Mitä ovat lait?

Lakeja saa rikkoa toisin kuin sääntöjä. Sääntöjen rikkominen johtaa porttikieltoon. Lakien rikkomisesta kiinni jääminen johtaa Aurinkomaan oikeusjärjestelmän määräämiin rangaistuksiin. Ylläpito ei valvo lakien rikkomista vaan pelaajat valvovat lakia ja järjestystä oikeuslaitoksen muodossa, johon kuuluvat vartijat ja muut tahot.

Vartijoiden erioikeuksista

Vartijat ovat normaaleja pelaajia ilman taianomaista kaikkitietävyyttä tai muita kykyjä. Poikkeuksena tähän on vartijoiden kyky suorittaa pidätetylle ruumiintarkastus. Vartijaksi nimitetty henkilö menettää kykynsä tehdä taskuvarkauksia. Taskuvarkauden sijaan vartija pystyy suorittamaan täydellisen ruumiintarkastuksen käsiraudoissa oleville pidätetyille. Toinen vartijoiden erityisominaisuus on kyky käyttää vanginpukua. Vartijat voivat pakottaa käsiraudoissa olevan ylle vanginpuvun. Tällöin vangin spawn-piste on aina siinä mihin hän kuolee ja syntyessään uudestaan vanki on yhä käsiraudoissa ja vanginpuvussa.

Vartijoiden oikeuksista

Vartijoilla on lain suoma oikeus pidättää rikollisia ja rikoksista epäiltyjä. Vartijoilla on oikeus suorittaa ruumiintarkastus pidätetyille henkilöille asemalla. Vartijoilla ei ole oikeutta suorittaa ruumiintarkastuksia kadulla ohikulkijoille ilman asianmukaista pidätystä, asemalle viemistä ja pidätyksen ja ruumiintarkastuksen kirjaamista ylös.

Vartijoilla on oikeus suorittaa perusteellisia kotietsintöjä, joihin kuuluu oikeus purkaa talon rakenteita, vain mikäli heillä on Oikeuskanslerin myöntämä kirjallinen kotietsintälupa tai tekeillä on vakava rikos, joka aiheuttaa välitöntä vaaraa sivullisille, niin on vartijoilla oikeus tulla toisen asuntoon. Vartijoilla on oikeus puolustautua ja käyttää väkivaltaa mikäli heihin tai sivullisiin kohdistuu välitön hengenvaara, jota ei muutoin ole mahdollista taltuttaa. Väkivallan käytöt tulee kirjata erikseen ylös viikkoraporttiin, ja mikäli väkivalta johti pidätykseen, vankirekisteriin myös. Väkivallan käyttö tulee olla mahdollisimman rajattua, ja sen ei pitäisi koskaan johtaa kuolemaan.

Vartijoilla ei ole oikeutta surmata tai julmasti henkisesti tai fyysisesti kaltoinkohdella vankejaan. Vanginvartijan puuttuessa on läänin vartijoilla velvollisuus toimittaa vangeille ruokaa ja juomaa maksutta ja pitää heidät elossa. Oikeuslaitos ei kuitenkaan ole velvollinen ruokkimaan ja juottamaan vankeja, jotka tarkoituksellisesti kuluttavat nälkäänsä ja janoaan. Vangit voivat pyytäessä saada myöskin sängyn, joka voidaan joko jättää heidän selliinsä tai ottaa pois, kun vanki on nukkunut.

Lisäksi mahdolliset koituneet taloudelliset haitat korvattava vahingonkorvausmuodossa.

Vartijoilla on oikeus pitää epäiltyjä pidätettyinä ilman syytettä rikoksesta 1 päivän verran, jonka jälkeen epäilty täytyy päästää vapaaksi eikä häntä voida vangita uudelleen esittämättä syytettä. Vartijoilla on oikeus syytteen esitettyään pitää epäiltyä vangittuna tutkintavankeudessa kaksi vuorokautta, jonka aikana vartija suorittaa henkilölle rikostutkinnan tämän perusteella tehdään päätös asian viemisestä oikeuteen tai syyttämättä jättämisestä. Mikäli tutkiva vartija epäilee ettei 2 päivää riitä tutkinnan suorittamiseen, voi hän anoa oikeuskanslerilta kirjallisesti enintään kahta viikkoa lisä tutkintavankeusaikaa. Mikäli oikeuskansleri tähän suostuu, voidaan henkilö pitää vielä maksimissaan kaksi viikkoa tutkintavankeudessa. Mikäli epäilty odottaa oikeuskäsittelyä oikeusistuimen tulee järjestää ja sopia syytetylle oikeudenkäynti viivyttelemättä ensimmäisenä mahdollisena ajankohtana kuitenkin viimeistään kahden viikon sisällä vangitsemisesta.

Kansalaisten oikeuksista

Tavallisella kansalaisella on joutuessaan pidätetyksi tai muutoin tekemisiin lain kanssa oikeus nimittää itselleen edustaja hoitamaan hänen asioitaan oikeudessa ja sen ulkopuolella. Vangeilla on oikeus nähdä edustajaansa ja keskustella yksityisesti ilman, että kukaan on kuuntelemassa heidän keskusteluaan. [Huomio edustajaksi lasketaan vain virallinen asianajaja jolla on koulutus siihen ja riittävä asiakirja.] Ollessaan syytettynä rikoksesta vangille ei voida langettaa tuomiota mikäli hän ei tunnusta syyllisyyttään oikeuden edessä tai todisteet eivät riitä tuomioon asti. Vangeilla on oikeus maksutta ruokaan ja juomaan. Vangeilla on oikeus vastaanottaa ja kirjoittaa kohtuullinen määrä kirjeitä, kirjepaperi toimitetaan vangeille maksutta ja vanginvartija tai hänen puuttuessaan lääninvartija toimittaa kirjeet postiin ja maksaa postimaksut. Rikoksista tuomituilla ja tuomiotaan kärsivillä vangeilla on oikeus valvotuissa olosuhteissa vastaanottaa vierailijoita kerran vuorokaudessa riittävästi etukäteen tehdyllä ennakkoilmoituksella. Rikoksista tuomituilla ja tuomiotaan kärsivillä vangeilla on oikeus nähdä edustajaansa milloin vain, kunhan kirjallinen hakemus on tehty- ja hyväksytty.

Vahingonkorvauksista

Pidätetyillä kansalaisilla, joille ei ole esitetty syytettä päivän sisällä vangitsemisesta on oikeus vaatia oikeuskanslialta vahingonkorvauksia kirjallisesti laillisen vangitsemisajan ylittävältä osuudelta.

Tutkintavankeudessa olevilla kansalaisilla, joille ei ole esitetty päätöstä oikeuteen viemisestä 2-12 vuorokauden sisällä vangitsemisesta on oikeus hakea kirjallisesti oikeuskanslialta vahingonkorvauksia laillisen vangitsemisajan ylittävältä osuudelta.

Oikeuskäsittelyä odottavilla kansalaisilla joiden oikeuskäsittelyn odottelu venyy yli kaksi viikkoa on oikeus vaatia oikeuskanslialta kirjallisesti vahingonkorvauksia laillisen vangitsemisajan ylittävältä osuudelta. Korvauksia maksetaan säädetyn käytännön mukaisesti 1r jokaista laillisen vangitsemisajan ylittävää tuntia kohden (24r per vuorokausi) ja korvauksesta tai menetetyistä tuloista ei ole mahdollista valittaa.

Pidätetyillä kansalaisilla on myös oikeus vaatia korvausta puutteellisesta ylläpidosta, mikäli heille ei tarjota riittävästi ruokaa ja juomaa. Puutteellisesta ylläpidosta maksetaan 5r kertakorvaus per nälästä tai janosta johtuva kuolema. Korvausta ei makseta vangeille, jotka juoksevat ja hyppivät sellissään tahallisesti lisätäkseen nälkäänsä ja janoaan. Vangittuna olleista aiheettomista pahoinpitelyistä ja/tai tapoista ja murhista joihin vartijat ovat osallisina nostetaan siviilikanne normaalin oikeuskäytännön mukaisesti. Oikeuskanslialla on normaalin oikeuskäytännön lisäksi velvollisuus tutkia perusteellisesti virkavirheen varalta kaikki pahoinpitely, tappo ja murhasyytteet joissa tapahtuman aikaan virassa olleet vartijat ovat olleet osallisina. Mikäli vartija on ollut paikalla, kun vanki on kuollut eikä ole ruokkinut/juottanut häntä, ja vanki on selkeästi ruokaa tai juomaa pyytänyt, niin kulut miinustetaan vartijan palkasta.

Itsepuolustuksesta

Kansalaisilla on oikeus puolustautua itseään kohdistuvaa hyökkäystä käyttämällä tainnutinta. Itsepuolustukseen ei lasketa toisen surmaamista, jossa voi syyllistyä tappoon, pahoinpitelyyn tai hätävarjelun liioittelemiseen. Kansalaispidätyksessä saa käyttää tavallisia pidätysvälineitä. Pidätyksessä ei saa käyttää muskettia, tykkiä sekä liiallista väkivaltaa. Mikäli kansalainen on suorittanut pidätyksen tulee hänen toimittaa pidätetty viipymättä läänin vartiostolle. Kansalaispidätyksen saa suorittaa ainoastaan, jos epäilty on suorittanut tapon ja on etsintäkuulutettu.

Syytteen nostaminen ja tapahtumien kulku

Aurinkomaassa asianomaisella on aina oikeus rikoksen tapahtuessa nostaa syyte kirjallisena rikosilmoituksena ja toimittaa se paikalliselle vartiostolle, riippuen missä rikos tapahtui. Rikosilmoituksen saatuaan Aurinkomaan Oikeuslaitos aloittaa rikosilmoituksen tutkinnan. Ilmoituksessa mainittu epäilty pidätetään vartijoiden toimesta odottamaan kuulustelua, mikäli epäilty on mahdollisesti syyllistynyt vakavaan rikokseen.

Rikoksesta epäillylle kerrotaan, että häntä epäillään rikosilmoituksessa mainitusta rikoksesta. Vartija kirjoittaa tutkintaraportin jonka perusteella tehdään päätös asian oikeuteen viemisestä. Myös rikosilmoituksen tekijää ja kiinniottajaa saatetaan kuulustella lisätietojen saamiseksi tapauksessa. Kaikista kuulusteluista tehdään kuulusteluraportti jotka liitetään tutkintaraporttiin. Mikäli tutkintaraportin perusteella asiaa ei viedä oikeudeen, tai mahdollinen syyttäjä saa porttikiellon, kirouksen tms., syytteet perutaan ja mahdollisesti vangittu epäilty vapautetaan. Kiireellisissä tapauksissa oikeuskansleri voi myöntää vartiostolle kirjallisen luvan vangin kiduttamista ja täten tiedon saannin takaamista varten. Kaikki kirjalliset luvat tulee toimittaa suoraan mustakaartin jäsenille välittömästi väärinkäytöksien estämiseksi.

Jos asia etenee oikeudenkäyntiin, vartija siirtää valmiin tutkinnan Oikeuskanslialle käsittelyyn. Vartija toimittaa samalla kaikki tapausta koskevat dokumentit Kanslialle. Oikeuskanslia kirjoittaa asiasta foorumeille, joilla sovitaan sopiva oikeudenkäyntiaika. Oikeudenkäynti pidetään, jolloin tuomari tutkii ja analysoi todisteet, silminnäkijäkertomukset ja muut varteenotettavat seikat, ja antaa oikeudenmukaisen tuomion. Mikäli toinen tai kumpikaan osapuoli ei ole tyytyväinen tuomioon, he voivat valittaa tuomiosta Oikeuskanslerille, joka toimittaa valituksen Käskynhaltijalle. Joka tutkii, onko aihetta siirtää asia korkeimpaan oikeuteen. Jos asia siirtyy korkeimpaan oikeuteen, pidetään uusi oikeudenkäynti mahdollisimman pian, jossa päätöstä ovat tekemässä myös kolme valamiestä.

Tuomion suoritus alkaa heti oikeudenkäynnin jälkeen, vaikka pelaaja päättäisikin valittaa tuomiostaan korkeimpaan oikeuteen. Myös mahdolliset korvaukset joutuu maksamaan heti. Mikäli pelaaja saa vapauttavan tuomion korkeimmassa oikeudessa, hän saa uhrille maksamansa korvaussumman ja mahdolliset sakkomaksut takaisin valtiolta 7 päivän sisällä. Jos pelaaja on istunut vapauttavan tai lyhenevän tuomion iskiessä yli 2 viikkoa aiempaa tuomiotaan, hänelle maksetaan korvauksia 7,5r/päivä alkaen kahdesta viikosta.

Asianomaisen ei ole pakko nostaa rikosilmoitusta näin halutessaan. Henkeen, terveyteen ja yleisen rauhaan kohdistuvissa rikoksissa valtiolla on oikeus nostaa syyte ilman asianomaisen lupaa. Oikeuskansleri tai Käskynhaltija voivat päättää nostetaanko syyte vastoin asianomaisen lupaa. Tällaisia rikoksia ovat murha, tappo ja maanpetos.

Jos asianomainen ei ole tehnyt asiasta rikosilmoitusta tai ilmaisee että ei halua nostaa syytettä asiasta, jos epäilty kansalainen on keritty jo vangita hänet vapautetaan asianomaiseen kohdistuneista rikoksista. Jos syytetty on tehnyt muita rikkeitä tutkintavankeuden tai pidätyksen yhteydessä vastustanut pidätystä tai häneltä löytyy laittomia esineitä henkilön tutkinut vartija tekee asiasta rikosilmoituksen, eikä hän täten vapaudu.

Sakot ja vahingonkorvaukset

Osasta rikoksista voidaan antaa sakkoja valtiolle tai vahingonkorvauksia uhrille maksettavaksi. Sakot antaa vartija oman harkintansa varassa, ja niistä kirjoitetaan kirjallinen raportti, johon kirjataan syy, päivämäärä, saaja ja summa. Sakkojen maksuaika on 7-14 päivää antopäivästä. Mikäli pelaaja ei siinä ajassa maksa sakkoaan käteisellä rahalla kyseiselle läänille, on oikeuskanslerilla mahdollisuus kirjallisesti antaa mahdollisuus takavarikoida pelaajan omaisuutta sakon summan verran + käsittelykulut 50% summasta. Takavarikon hoitavat päävartija sekä vouti. Mikäli pelaaja on edelleenkin maksukyvytön, siirretään hänet samalla päätöksellä lojumaan vankilaan, jolloin sakon summasta 10r tarkoittaa yhtä päivää vankilassa, ja vankeusaikaan lisätään 50% käsittelykuluja (esimerkkinä 70r sakko + käsittelykulut 50% = 10 vuorokautta).

Vahingonkorvaukset tulee maksaa uhrille heti oikeudenkäynnin jälkeen. Mikäli pelaajalla ei ole maksaa vahingonkorvauksia käteisenä rahana, voidaan häneltä oikeuskanslerin kirjallisellä päätöksellä takavarikoida omaisuudesta korvaussummaa vastaava summa + 50% käsittelykulut. Mikäli pelaaja on edelleen maksukyvytön, lisätään hänen vankeusaikaansa edellämainitulla tavalla lisäpäiviä. Tällöin uhri saa korvauksensa 7 päivän sisällä valtiolta.

Rangaistuksista

Yhdistetty sakko- ja vankeusrangaistus

Yksittäinen vankeus- tai sakkorangaistus voidaan lieventää, ja lisätä tuomion lisäksi sakko- tai vankeusrangaistus. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi 3 viikon vankeusrangaistus voidaan muuttaa 2 viikon vankeusrangaistukseksi, ja lisätä tuomioon myös 40r sakko. Näin voidaan tehdä kummallekin, sakko- tai vankeustuomiolle.

Vaihtoehtoiset rangaistukset

Pienestä julkisrauhan häirinnästä, näpistyksestä tai muista pienistä rikoksista syytetty henkilö voidaan tuomita häpeähäkkiin tai jalkapuuhun rangaistukseksi rikoksestaan. Hän istuu häpeähäkissä tai jalkapuussa hänelle annetun tuomion verran. Vartija voi, päävartijan tai oikeuskanslerin suostumuksella, tuomita teosta kiinni jääneen rikollisen yllä mainituista rikoksista häpeähäkkiin tai jalkapuuhun ilman erillistä käsittelyä. Näille vangeille pätee silti normaalit vankeja koskevat käytännöt.

Isommista rikoksista, mutta kuitenkin vankilatuomion kynnyksen alittavista rikoksista voidaan syytetty tuomita x määrään ruoskaniskuja. Tämä tuomio voidaan antaa myös vangeille, mikäli he käyttäytyvät asiattomasti. Tuomion voi antaa vain oikeuskansleri tai päävartija. Ruoskan tulee olla kovakätisessä ruoskinnassa, eikä vankien tulisi antaa kuolla, mahdollisuuksien mukaan.

Pienistä rikoksista vangit voidaan myös tuomita yhteiskuntapalvelukseen. Tähän lukeutuu, muttei rajoitu vain, seuraavat: Katujen siivoaminen, peltotyöt, kaivostyöt, puunhakkuu, leipominen ja rakentaminen. Vangit suorittavat työn valvottuina, joko vartijan tai muun viranomaisen toimesta. Mikäli vangit eivät suorita työtään, tai kieltäytyvät suorittamasta sitä, seuraa vangeille normaalin käytännön mukainen sakko- tai vankeusrangaistus.

Kielletyt ja luvanvaraiset esineet

Johtuen esineiden vaarallisuudesta, tai suuresta riskistä väärinkäyttöön, on oikeuslaitos julistanut tiettyjä esineitä luvanvaraisiksi. Näitä esineitä ei saa omistaa ilman oikeuskanslialta saatua kirjallista lupaa.

Tällä hetkellä luvanvaraisia esineitä on musketti , panssarit sekä metsästystorvi**.

Panssareissa on erityishuomio mikäli on täysi kuu silloin saa käyttää vapaasti panssareita ilman lupaa. Panssareihin tulee olla myös luvat Nieran alueella muut lääni päättävät itse missä tilanteessa saa käyttää.

Muskettiluvan erikoisehdot

Henkilö saa kantaa vain yhtä (1) muskettia mukanaan, mikäli henkilöllä on muskettilupa. Musketin kantajalla tulee olla muskettilupa aina mukanansa. Mikäli muskettilupa uupuu voi vartija sakottaa henkilöä maksimissaan 25r verran ja musketti voidaan takavarikoida valtiolle. Mikäli luvan jättäminen kotiin jatkuu, voi vartija tehdä pyynnön oikeuskansliaan, luvan eväämiseksi.

**Torven omistus ja käyttö on sallittu, mutta mikäli sitä käytetään julkisen tai yksityisen rauhan häiritsemiseen sotatorvi takavarikoidaan ja tekijää sakotetaan pykälän 1 momentin 5 nojalla.

Lainsäädäntö

Rikoslaki

§1 Yleisen järjestyksen häirintä Joka esiintyy julkisella paikalla juopuneena tai nauttii päihteitä julkisella paikalla, ulostaa julkisella paikalla, ratsastaa julkisella paikalla tai paikalla, jossa ratsastaminen on erikseen määrätty luvanvaraiseksi, esiintyy valheellisesti virkamiehenä, aatelisena tai minään muuna erioikeuksia tai asemaa omaavana henkilönä, häiritsee julkista rauhaa, laiminlyö porttikieltoaan, luvatta tunkeutuu kielletylle alueelle, tulee tuomita yleisen järjestyksen häirinnästä sakkoon enintään 250r tai vankeuteen enintään kahdeksi viikoksi.

§2 Yksityisrauhan häirintä Joka luvatta tunkeutuu toisen asuntoon, luvatta tunkeutuu muuhun yksityiseen tilaan, luvatta kuuntelee yksityistä keskustelua, jota hänelle ei ole tarkoitettu, ahdistelee toista, häiritsee aatelia taikka, pahimmassa tapauksessa häiritsee hallitsijoita, tulee tuomita yksityisrauhan häirinnästä sakkoon enintään 250r tai vankeuteen enintään kahdeksi viikoksi.

§3 Aserikokset Joka pitää hallussaan laittomia esineitä, pitää hallussaan laittomasti luvanvaraisia aseita, käyttää luvattomasti panssareita tulee tuomita aserikoksesta sakkoon enintään 250r tai vankeuteen enintään kahdeksi viikoksi.

§4 Anastaminen ja luvaton käyttö Joka näpistää repusta toisen omaisuutta, varastaa toisen omaisuutta, kavaltaa toisen omaisuutta, luvattomasti käyttää toisen omaisuutta, tulee tuomita anastamisesta sakkoon enintään 100r tai vankeuteen enintään kahdeksi viikoksi.

§5 Rikokset julkista taloutta vastaan Joka kiertää veroja, laittomasti harjoittaa yritystoimintaa, harjoittaa luvatonta kaivostoimintaa, harjoittaa luvatonta panimotoimintaa, harjoittaa luvatonta kasinotoimintaa tulee tuomita rikoksesta julkista taloutta vastaan sakkoon enintään 150r tai vankeuteen enintään kolmeksi viikoksi.

§6 Yksityistalouteen kohdistuvat rikokset Joka rikkoo kirjallista sopimusta, harjoittaa vilpillistä kaupankäyntiä, harjoittaa vilpillistä yrityskilpailua, rikkoo tekijänoikeussuojaa, rikkoo symbolisuojaa, tulee tuomita yksityistalouteen kohdistuvasta rikoksesta sakkoon enintään 150r tai vankeuteen enintään kolmeksi viikoksi.

§7 Vapauteen kohdistuvat rikokset Joka riistää toiselta vapauden, kiristää toista, laittomasti uhkailee toista, tulee tuomita vapauteen kohdistuvasta rikoksesta sakkoon enintään 300r tai vankeuteen enintään kahdeksi viikoksi.

§8 Väkivaltarikokset Joka aiheuttaa toiselle fyysistä vahinkoa, riistää toiselta hengen, suunnitellusti surmaa toisen, tulee tuomita väkivaltarikoksesta sakkoon enintään 750r tai vankeuteen enintään kahdeksi kuukaudeksi.

§9 Virkavallan vastustaminen Joka estää tai hankaloittaa jollain tapaa virkavallan toimia, vastustaa pidätystä, uhmaa virkavallan käskyjä tai toimivaltaa, Tulee tuomita virkavallan vastustamisesta sakkoon enintään 250r tai vankeuteen enintään viikoksi.

§10 Valtionvastainen toiminta Joka anastaa valtion omaisuutta, pettää Aurinkomaan valtakunnan, on tekemisissä kirotun kanssa, on tekemisissä lainsuojattoman kanssa tulee tuomita valtionvastaisesta toiminnasta sakkoon enintään 1000r tai vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi.

§11 Rikollisjärjestössä toimimisesta Joka perustaa rikollisjärjestön, toimii rikollisjärjestön jäsenenä, harjoittaa järjestäytynyttä rikollisuutta, tulee tuomita rikosjärjestössä toimimisesta sakkoon enintään 500r tai vankeuteen enintään kuukaudeksi.

§12 Väärinkäytös virkamiehenä Joka virkamiehenä laiminlyö hänelle annettuja lainvoimaisia käskyjä, hyväksikäyttää asemaansa sopimattomasti, rikkoo voimassa olevaa lainsäädäntöä, vastaanottaa lahjuksia oman edun saavuttamisessa tarjoaa lahjuksia virkamiehelle tulee tuomita väärinkäytöstä virkamiehenä sakkoon enintään 450r tai vankeuteen enintään kahdeksi viikoksi.

§13 Osallisuus rikokseen ja rikoksen yrittäminen Joka yrittää suorittaa rikosta, toimii rikoskumppanina toiselle, avustaa toista rikoksen suorittamisessa, yllyttää toista rikoksen suorittamiseen, suunnittelee suorittavansa rikosta, tulee tuomita syytöstä koskevan pykälän mukaisesti sakkoon enintään 1000r tai vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi

§14 Harhaoppisuus Joka, harjoittaa harhaoppisuutta, puhuu tukevasti harhaoppisuudesta, on yhteistyötavoitteellisessa toiminnassa harhaoppisen kanssa, tulee tuomita harhaoppisuudesta sakkoon enintään 500r tai vankeuteen enintään kuukaudeksi. Harhaoppisuudesta tuomittu menettää myös 1/3 osaa koko omaisuudestaan valtiolle ja rikoksen tekovälineet.

§15 Maatalous, eläimet Jokaisella/Jokainen, hevosella, muulilla ja aasilla tulee olla erillinen talli rakennus, jossa eläintä säilytetään. Tallin tulee olla kooltaan 2x2/eläin, maatalouseläimellä tulee olla aitauksessaan suojakatos, vettä sekä ruokaa, maatalouseläimen aitauksella tulee olla siistiä, kotieläin tulee sijoittaa oman pihapiirin sisälle, mikäli näin ei ole, tuomitaan omistaja/huoltaja sakkoon enintään 250r tai vankeuteen enintään viikoksi. Eläin saatetaan myös takavarikoida valtiolle.

§16 Vahingonteko Joka/Joku sotkee toisen yksityiskodin, sotkee julkisen rakennuksen, pilaa Aurinkomaan rakennuskulttuurin, mikäli joku sotkee toisen yksityiskodin tai julkisen rakennuksen saakoon hän vähintään 25r korkeintaan 100r sakko. Rakennusmestari tai Maaherra voi antaa rakennuskulttuurin pilaamisesta 25r tai korkeintaan 100r sakon.

§17 Hätävarjelu Joka aiheuttaa toiselle itsepuolustuksena kohtuuttomasti vahinkoa, aiheuttaa toisen kuoleman itsepuolutuksena, aiheuttaa liiallista vahinkoa kansalaispidätyksen aikana Tulee tuomita hätävarjelun liioittelemisesta sakkoa enitään 100r tai vankeuteen enitään 3 viikoksi.

Talouslaki

Verolaki Verolaki säätää veroihin liittyviä käytänteitä. §1 Verovelvollisuus Verovelvollisia ovat kaikki valtakunnan alueella olevat oikeustoimikelpoiset. Kaikki valtakunnan alueella olevat verovelvolliset ovat velvoitettuja maksamaan kruunun määrittelemät verot. §2 Verotus Veron kerää kruunun määräämä edustaja. Kruunun määräämän edustajan velvollisuus on kerätä kiinteistövero kruunun osoittamalla tavalla ja toimittaa kiinteistövero valtakunnan kassaan tai kruunun muuhun osoittamaan kohteeseen. Mikäli toimillaan haittaa kruunua taikka kruunun osoittamaa edustajaa keräämästä veroja syyllistyy tällöin rikoslain pykälän 10, momentin 5 sekä pykälän 5, momentin 1 mukaiseen rikokseen. §3 Yleisvero Kaikesta kaupankäynnistä kuuluu kaksi kymmennystä kruunulle. (20%) Tämä koskee myös käsikauppaa. Ainoa poikkeus tähän on kertaluontoinen käsikauppa, kun hinta on alle 25r. §4 Kiinteistövero Kiinteistövero kerätään kaikilta valtakunnan kansalaisilta, jotka on määritelty verovelvollisiksi ja omistavat maata, asunnon tai muun verotuksen alaisen kiinteistön valtakunnan mailla. Kaikki valtakunnan mailla sijaitsevien asuntojen kiinteistöveron määrä on vähintään 15%. Veroprosentin määrä kullekin kiinteistölle on kruunun edustajan päätettävissä. Kiinteistön myyntihinta määritellään seuraavanlaisesti: Kiinteistön alkuperäinen myyntihinta kun asunto on myyty valtiolta yksityiselle omistajalle. Mikäli kiinteistö on kokenut merkittäviä hintaan vaikuttavia muutoksia arvioidaan kiinteistön hinta uudelleen. Tällöin hinta määräytyy vomassaolevien uusien valtion kiinteistöjen hinnaston mukaan. Kansalaisen ollessa kykenemätön maksamaan kiinteistöveroa taikka hän toimillaan haittaa kruunun edustajaa toimittamastaan hänelle annettua tehtävää kerätä veroja, on hän menettävä kiinteistönsä kruunulle. §5 Verovapaus Verovapaus on etu, jonka kruunu tai hänen osoittama henkilö myöntää valituille oikeustoimikelpoisille. Verovapaus voi olla täydellinen tai osittainen. Kaikille kansalaisille on myönnetty osittainen verovapaus kun kansalainen käy kertaluontoisesti alle 25r kauppaa. §6 Veronkierto Oikeustoimikelpoinen syyllistyy veronkiertoon;, toimiessaan tahallisesti tai tahattomasti verolain vastaisesti. mikäli tahallisesti taikka tahattomasti haittaa kruunun määräämän veronkerääjän toimia suorittaa kruunun anatamaa tehtävää. Veronkiertoon syyllistynyt on metettävä veronkierrolla saavutettu omaisuus sekä on veronkiertäjä tuomittava rikoslain pykälän 5 momentin 1 mukaan.

Kauppalaki Kauppalaki määrittelee kaupankäyntiin liittyviä yleissääntöjä. §1 Kaupankäynti Jokainen kansalainen voi käydä kertaluontoista käsikauppaa, mikäli käsikauppa ei ylitä arvoltaan 25 ropoa, ei tästä tarvitse maksaa veroa. Muuhun kaupankäyntiin, tarvitsee kansalaisen joko perustaa yritys tai hänen tulee hankkia kaupankäyntilisenssi. Yritys ei tarvitse erillistä kaupankäyntilisenssiä. Kaikesta kaupankäynnistä tulee maksaa veroa kruunulle verolain mukaisesti. §1 Kaupankäynti, momentti 2, Vilpillinen kilpailu Kaikilla kaupankäyntilisenssin omaavilla on oikeus rehelliseen kilpailuun. Kaupankänytilisenssin omaava ei toimillaan saa epärehellisellä toimilla haitata taikka estää kilpailijan mahdollisuutta käydä rehellistä kauppaa. Vilpillisen kilpailun harjoittaminen on tuomittavaa rikoslain pykälän 6 momentin 3 mukaisesti. §1 Kaupankäynti, momentti 3, Vilpillinen kaupankäynti Valtakunnan alueella kaikilla kuluttajilla on oikeus saada rehellistä palvelua. Kaupankäynnin harjoittava syyllistyy vilpilliseen kauapankäyntiin: myydessään viallista, laitonta, tai muuten käyttökelvotonta tuotetta ilman kuluttajalle annettua selvää ilmoitusta. myydessään laittomasti hankittuja tuotteita kuluttajalle. valheellisesti mainostaen tuotteitaan. myymällä ei oikeustoimikelpoiselle. Vilpillisen kaupankäynnin tapahduttua on kauppa purettava ekä kauppias on tuomittava rikoslain pykälän 6 momentin 2 mukaan. §2 Kauppasopimus Kauppasopimus on kahden osapuolen solmima sopimus kaupasta. Kauppasopimuksessa on tultava ilmi jokainen osapuoli, kaupattava tavara tai hyödyke ja tämän vastike, päivämäärä. Kauppasopimuksessa voi tulla ilmi myös sopimuksen kesto, ehdot tai muita olennaisia asioita riippuen kauppasopimuksen luonteesta. Kauppasopimuksesta tulee toimittaa kummankin osapuolen sinetöimät kopiot voudille. Kauppasopimuksen rikkominen on tuomittavaa rikoslain pykälän 6 momentin 1 mukaisesti. §3 Kaupankäyntilisenssi Kertaluontoista käsikauppaa lukuunottamatta kaupankäyntiin tarvitsee kaupankäntilisenssin. Kaupankäyntilisenssi määrittää mitä, missä ja miten tuotteita / hyödykkeitä saa myydä. Kaupankäyntilisenssi voi kattaa useita aloja ja tiettyjä tuotteita ja hyödykkeitä. Kaupankäyntilisenssi voi sallia yli sadan rovon arvoisten kauppatavaroiden myymisen ilman kauppasopimusta. Yrityksille kaupankäyntilisenssi ei maksa mitään. Yksityishenkilö voi hankkia itselleen kaupankäyntilisenssin, jolloin hän ei tarvitse kaupankäyntiin yritystä. Tällöin lisenssi maksaa.

Yrityslaki Yrityslaki määrittelee yritysmuotoihin, niiden perustamiseen ja ylläpitoon liittyviä asioita. §1 Yritysrekisteri Jokainen yritys tulee olla rekisteröitynä valtakunnalliseen yritysrekisteriin. Liiketoiminnan harjoittaminen ilman, että yritystä on rekisteröity on tuomittavaa rikoslain pykälän 5 momentin 2 mukaisesti. §2 Yrityksen perustaminen Yrityksen perustamista varten tarvitaan yrityksellä oma pankkitili, sekä asialliset toimitilat. Yrityksen perustamisesta tulee neuvotella voudin tai jaarlin kanssa. §3 Yritysmuodot Yritysmuotoja ovat pienyritys, osakeyhtiö ja säätiö. Pienyritys Pienyritys on yritysmuodoista yksinkertaisin ja on suunnattu pienemmän luokan liiketoiminnalle. Pienyrityksellä voi olla vain kaksi oikeustoimikelpoista omistajaa. Mikäli yrityksen tuotot nousevat ylitse 300 rovon, yritykselle suunnataan lisävero 30%. Osakeyhtiö Osakeyhtiö on yritysmuotona suunnattu laajempiin projekteihin ja liiketoimiin. Yrityksen omistajuus voi jakuauta osakkuuksilla rajattomasti. Jokaisella osakeyhtiöllä on oltava sääntökirja, jonka kaikki yhtiön osalliset ovat hyväksyneet. Osakkeiden on oltava fyysisiä kirjoja, joita voi tuottaa lisää ainoastaan yhtiöän määrittämät henkilöt. Säätiö Säätiön voi perustaa vain alhaisaatelinen tai korkeampi arvoinen kansalainen. Säätiön omistajuus voi jakautua osakkuuksilla rajattomasti. Säätiö voi omistaa pienyrityksiä ja yrityksen osakkuuksia. Säätiön perustamisesta on maksettava 400 rovon maksu. Osakkeiden on oltava fyysisiä kirjoja, joita voi tuottaa lisää ainoastaan yhtiöän määrittämät henkilöt. Säätiön sisällä esine, raha sekä muu omaisuus voi siirtyä vapaasti ilman veroa. Jokaisella säätiöllä on oltava sääntökirja, jonka kaikki säätiön osalliset ovat hyväksyneet. §4 Kirjanpito Jokaisen yrityksen tulee pitää tarkkaa kirjanpitoa liikevaihdostaan. Kirjanpidon jättäminen vajaaksi tai toimittamatta on tuomittavaa rikoslain pykälän 6, momentin 2 mukaisesti. Kaupankäynnin veron maksun yhteydessä tulee toimittaa verotuskaudesta kirjanpito, johon on listattuna käsikaupan tuotot sekä maksettavan veron määrä. Kirjanpito tulee toimittaa verotuskauden päätyttyä. Mikäli liikkeellä ei ole tuloja verotuskaudella, voidaan kirjanpito toimittaa myös seuraavalla verokaudella, ellei liiketoiminta pääty ennen sitä. §4 Kirjanpito, momentti 2, Kauppa-arkut Kauppa-arkkujen tuloja tai veron määrää ei tarvitse ilmoittaa veroilmoituksessa, sillä verot maksetaan kauppa-arkusta suoraan kruunulle.

Alkoholilaki Alkoholilaki määrittelee panimotoiminnan ja alkoholin tuotannon pelisääntöjä. §1 Panimot ja alkoholin tuotanto Panimon perustaminen ja alkoholin tuottaminen on aina luvanvaraista. Poikkeus tähän on kuitenkin alkoholilain kolmas pykälä. Panimot saavat myydä ainoastaan valtuutetuille jälleenmyyjille. Panimon tulee tarkistaa ennen myyntiä asiakkaan voimassa oleva alkoholinmyyntilupa. Mikäli panimon omistaja vaihtuu, tulee panimon hakea uutta toimilupaa. Luvaton panimotoiminta on rangaistavaa rikoslain pykälän 5 momentin 4 mukaisesti. §2 Alkoholin myynti kuluttajille Alkoholin myyntiin on sallittua vain voimassa olevan alkoholinmyyntiluvan omaavilla yrityksillä. Alkoholinmyyntilupaa haetaan voudilta tai mahdollisesti jaarlilta. Alkoholinmyyntilupa antaa luvan alkoholin myynnille sekä panimoilta alkoholin ostamiselle. Alkoholinmyyntiluvat ovat toimija- sekä yrityskohtaisia. §3 Yksityishenkilöiden kotipanimot Alkoholia saa tuottaa kotonaan maksimissaan yhden tynnyrin. Panimotynnyrien määrä on rajattu yhteen tynnyriin per talous. Suurempaan määrään tynnyreitä on haettava panimolupaa normaalin käytännön mukaisesti. Yksityishenkilö ei saa myydä alkoholia tai käydä kauppaa valmistamallaan alkoholilla ilman erillistä lupaa.

Kasino- ja uhkapelauslaki Kasino- ja uhkapelauslaki määrittelee uhkapeluuseen liittyviä sääntöjä. §1 Kasinolupa Kasinotoimintaan tarvitaan aina erillinen kasinolupa, jota haetaan voudilta. Kasinoluvan voi hakea yritykselle, kun se on perustettu. Tämä vaatii sen, että yrityksen muut asiakirjat ja vaatimukset ovat kunnossa. Uhkapeleistä tulee olla tarkka kirjanpito ja tämä käsitellään normaalin kirjanpidon käytäntöjen mukaisesti. Näistä säännöistä poikkeava kasinotoiminta on tuomittavaa rikoslain pykälän 5 momentin 5 mukaisesti. §2 Yksityishenkilöiden uhkapeluu Uhkapeluuseen tarvitaan kasinolupa. Yksityishenkilöt saavat uhkapelata vain seuraavissa tapauksissa: Luvallisilla kasinoilla Kun uhkapelaus ei ole säännöllistä, useasti tapahtuvaa taikka järjestäytynyttä. Kaikki muu uhkapelaus on tuomittavaa rikoslain pykälän 5 momentin 5 mukaisesti.

Kaivoslaki Kaivoslaki määrittelee kaivoksiin, louhoksiin ja luolatutkintaan liittyviä sääntöjä. §1 Kaivoslupa Kaivostoimintaan tarvitaan aina erillinen kaivoslupa, joka haetaan kruunun osoittamalta taholta. Kaivosluvan voi hakea kuka tahansa rekisteröidylle kaivokselle. Kaivoksen tulee maksaa veroa voimassa olevan verotuksen mukaisesti, ja kirjanpidon täytyy olla tarkkaa. Näistä säännöistä poikkeava kaivos on tuomittava rikoslain pykälän 5 momentin 3 mukaisesti.

Kulttuurilaki

Tekijänoikeuslaki Tekijänoikeuslaki määrittelee tekijänoikeuksiin liittyviä käytänteitä §1 Tekijänoikeussuoja Tekijänoikeussuoja on kulttuuriviraston myöntämä virallinen laintakainen suoja yksityishenkilöiden tai järjestöjen taiteellisille teoksille. Kulttuurivirastolle myydyt tai lahjoitetut teokset saavat tekijänoikeussuojan automaattisesti. Tekijänoikeussuojan saaneiden teoksien luvaton kopiointi tai esittäminen omana teoksena on rangaistavaa rikoslain pykälän 6 momentin 3 mukaisesti. §2 Tekijänoikeusrekisteri Tekijänoikeusrekisteri on kulttuuriviraston ylläpitämä rekisteri, johon on kirjattu kaikki tekijänoikeussuojan saaneet teokset. Rekisteröintiin valtuutetuilla kulttuuriviraston työntekijöillä on velvollisuus lisätä merkintä rekisteriin, ja tämän tehtävän laiminlyönti on rangaistavaa rikoslain pykälän 12 momentin 1 mukaisesti.

Symbolisuojalaki Symbolisuojalaki määrittelee symboleihin sekä symbolirekisteriin liittyviä käytänteitä. §1 Symbolisuoja Symbolirekisteriin rekisteröidyllä symbolilla on lain takaama suoja. Tämä tarkoittaa sitä, ettei kyseistä symbolia saa käyttää ilman rekisteröijän lupaa. Symbolisuojan suojaaman symbolin käyttö on sallittu vain esitystilanteissa, muussa tapauksessa symbolin luvaton käyttö on rangaistavaa rikoslain pykälän 6 momentin 4 mukaisesti. §2 Symbolirekisteri Symbolirekisteri on kulttuuriviraston ylläpitämän rekisteri, johon on kirjattu kaikki rekisteröidyt symbolit. Rekisteröintiin valtuutetuilla kulttuuriviraston työntekijöillä on velvollisuus lisätä symboli rekisteriin, ja tämän tehtävän laiminlyönti on rangaistavaa rikoslain pykälän 12 momentin 1 mukaisesti.

Yliopistolaki

Yliopiston toimintaa ja aluetta koskeva lainsäädäntö.

Huom: Yliopisto ei ole toiminnassa tällä hetkellä.

1§ Yliopiston aluetta koskee Hallitsijan myöntämä luvanvarainen autonomia. Lakiteknisesti alueella pätevät kaikki Aurinkomaan lait, joiden lisäksi yliopiston aluetta ja toimintoja säätelevät myös yliopistolait. 2§ Yliopiston talous on autonominen erillistalous, mikä tarkoittaa sitä että yliopisto ei myy raaka-aineita. Yliopiston toiminta ei siten aiheuta inflaatiota valtakunnan taloudelle. Yliopisto myy eri tyyppisiä palveluita koulutuksesta asiantuntija tehtäviin, sekä julkaisuja Aurinkomaan hallinnolle sekä yksityishenkilöille. 3§ Vain läänin vartijoilla ja ylemmillä valtakunnan viranhaltijoilla on oikeus kantaa asetta yliopiston alueella. Tahallisesta väkivaltaisesta toiminnasta yliopiston alueella seuraa pääsykielto yliopiston alueelle. 4§ Erillisistä alueellisista laeista huolimatta läänin turvallisuus koskee myös yliopiston aluetta. 5§ Yleisten lakien rikkominen käsitellään normaalilla Aurinkomaan oikeusprosessilla, yliopiston lakien rikkomisen tapauksessa voidaan käyttää rangaistuskeinoja sisältäen, mutta ei pois lukien muita rangaistusmuotoja, sakkorangaistus (josta yliopisto tilittää 10% hallitsijan voudin kassaan), raaka-aineiden takavarikointi, häpeärangaistus, julkinen kirjallinen anteeksipyyntö. 6§ Mikään yliopistossa julkaistu materiaali ei saa olla plagioitua kirjallisuutta. Eli omalla nimellä ei kirjoiteta toisten teoksia. Kopioteosten kohdalla käytetään alkuperäisen kirjoittajan nimeä, editorina kopioijan nimi. 7§Mikäli alkuperäinen teos on Aurinkomaan alamaisen tekemä, kuuluu puolet kirjan myyntivoitosta hänelle (miinus painokulut). 8§Jotta materiaali voidaan julkaista, täytyy se olla plagioimatonta, ei-lukijalle vahingollista ja mielellään järjellä ajateltua. Materiaali voi olla esimerkiksi opas, kertomus, tutkielma, parodiakertomus, päiväkirja, runokokoelma, sarjateos tai lakikirjat. Lakikirjojen kohdalla päivämäärän merkitseminen on välttämätöntä, sillä lait saattavat vanhentua. 9§ Yliopiston opetuksen standardit ovat professorin määrittelemät yksilökohtaiset standardit oppiasteittain. Tällä pidetään huoli yhdenvertaisesta mahdollisuudesta valmistumiseen yliopistosta. Opetuksen tulee noudattaa yliopiston yhteiskunnallista opetuksen ja edistyksen tehtäviä. Annetun opetuksen takeena tulee olla kirjallinen tai muutoin todettu opetuskelpoisuus aiheen kohdalla. 10§ Yliopistolla on varainkeruuoikeus toimintansa kustannuksien kattamiseksi. Harkinnanvaraisesti yliopiston ylijäämävaroilla rahoitetaan Roihun köyhäintalon toimintaa.