FANDOM


Huom. Tämä artikkeli sisältää vanhentunutta tietoa ja säilytetään vain historiallisen kiinnostuksen vuoksi.

Piraattilahti on saarilääni, joka oli olemassa useammassa vanhassa Aurinkomaan kartassa. Uuden Roihun aikana se sijaitsi avomerellä jonkin matkaa pääkaupunki Roihusta kaakkoon.

Historia

Perustaminen ja Dotanin aika

Piraattilahti on yksi Aurinkomaan vanhimmista lääneistä. Sen perusti kapteenin arvonimellä tunnettu Dotan, joka toimi myös ensimmäisenä lääninherrana. Se on ollut olemassa Wanhan Roihun (Aurinkomaan ensimmäisen kartan) ajoista lähtien, tosin se oli tällöin kiinni mantereessa. Toisen kartan, Kirjon aikana lääniä ei ollut ollenkaan olemassa. Lääni palasikin vasta Uuden Roihun ajalla.

Piraattilahden ensimmäinen lääninherra oli Dotan, joka tunnetaan läänin perustajana sekä suurenmoisena arkkitehtinä. Kapteeni loi perustan saaren omaperäiselle rakennustyylille sekä sen mutkikkaille, viekkaille kaduille ja salapiiloille, joita saarella vieraileva ummikko ei välttämättä huomaa.

Liimaaja, Asver ja Alexstraza - ylä- ja alamäkiä

Dotanin kulta-ajan jälkeen lääninherroina toimivat Liimaaja ja Asver. Heidän valtakausiensa aikana Piraattilahti kohtasi monia vastoinkäymisiä. Tämän sanotaan johtuvan suurilta osin palkkasoturien valtaannoususta sekä lääninherrojen ahneudesta - lääninjohdon henkilökohtainen hyöty saattoi nousta päätöksissä tärkeämmäksi asiaksi kuin läänin hyvinvointi ja kehitys.

Huonompien aikojen jälkeen valtavan kansansuosion saavuttanut Alexstraza nousi lääninherraksi. Hän suunnitteli ja hallinnoi lääniä tehokkaammin kuin edeltäjänsä sekä rakensi uusia taloja. Myös kasinohanke aloitettiin Alexstrazan hallintokaudella.

Epäpätevien lääninherrojen aika

Alexstrazan jälkeen lääninherraksi nousi Dognes, jonka valtakausi jäi lyhyeksi ja sai kurjan lopun. Lääninherra erotettiin ja kirottiin Piraattilahden grieffaamisesta sekä laiminlyönnistä. Dognesin valtakauden päätyttyä valtaan nousi Valdepalde, joka myös osoittautui soveltumattomaksi virkaan, eikä ehtinyt hallita pitkään.

Uusi aika - Geralius

Vuonna 2016 Piraattilahdessa jo aiemmin vaikuttanut vanha pelaaja, Geralius, astui lääninherran saappaisiin. Hän oli valmis tekemään dramaattisia muutoksia. Hänen aikanaan Piraattilahdessa aloitettiin mittavat entisöinnit, joiden tarkoitus oli korjata entisten lääninherrojen mukanaan tuomat epäonnistumiset ja palauttaa lääni takaisin Dotanin kultaisille ajoille.

Geraliuksen noustua valtaan Piraattilahden kasinon toiminta alkoi virallisesti. Järjestetyt avajaiset olivat huomattava taloudellinen menestys. Pian Geraliuksen valtaannousun jälkeen myös Piraattilahden maatila lakkautettiin. Tämä johtui pääosin siitä, että valtio tahtoi keskittää maatalouden muihin lääneihin. Piraattilahti sai mittavat korvaukset lakkautuksen myötä ja käytti rahat uuteen pääelinkeinoonsa - panimotoimintaan. Tähän aikaan myös kaivostoiminta Piraattilahdella uudelleenkäynnistettiin, mikä loi lääniin lisää työpaikkoja sekä elvytti taloutta.

Piraattilahden itsenäisyyssota

Itsenäisyyssodasta on wikissä myös oma artikkeli.

Geraliuksen valtakausi päättyi lokakuussa 2016. Kaikki Aurinkomaan lääninherrat (lukuunottamatta Valtiasta) erotettiin, mukaan lukien Geralius. Entinen lääninherra päätti erotuksen jälkeen julistaa Piraattilahden Suurruhtinaskunnan itsenäiseksi valtiokseen, joka toimisi omien lakiensa mukaan. Sotilaalliseksi johtajaksi Geralius nimitti entisen panimomestarinsa Martskan. Keskushallinto ei kuitenkaan hyväksynyt itsenäistymispyrkimyksiä, mistä Piraattilahden itsenäisyyssota alkoi.

Piraattilahtelaiset kävivät konfliktin aikana sissisotaa Aurinkomaan valtavan suuria joukkoja vastaan. Kapina päättyi veristen taisteluiden jälkeen kapinallisten tappioon ja lukuisiin teloituksiin.

Konfliktista nykyhetkeen

Piraattilahdelle löydettiin uusi lääninherra vasta kuukausi sodan päättymisen jälkeen. Uudeksi lääninherraksi tuli Tasssu. Tasssun aikana läänissä jatkettiin kaivostoimintaa ja alkoholintuotanto jäi pienemmälle huomiolle.

Tasssu erosi kuitenkin helmikuussa 2017 omasta tahdostaan. Lääni jäi tämän myötä jälleen kerran täysin ilman lääninherraa.

Uusimmassa kartassa Piraattilahden lääniä ei ole olemassa.

Maantiede

Piraattilahti oli edellisessä kartassa (Uusi Roihu) saari, joten se sijaitsi keskellä merta. Piraattilahteen pääsi helpoiten veneitse Roihusta tai Rautavuosta. Roihun Eteläsatamasta lähtiessä perille pääsi seuraamalla mustavalkoisia merimerkkejä, joita oli reitillä tasaisin väliajoin. Rautavuosta puolestaan pääsi lääniin kulkemalla meren yli itään päin. Toinen vaihtoehto oli käyttää siirtotornia.

Piraattilahden saari oli alun perin hyvin lyhyen venematkan päässä Roihusta, mutta se siirrettiin kauemmaksi keskelle merta. Ensimmäisessä kartassa (Wanhan Roihun aikaan) Piraattilahti oli kuitenkin saaren sijaan nimensä mukaisesti mantereessa kiinni oleva lahti.

Asuminen

Piraattilahdessa on paljon pieniä asuntoja ja kerrostalomaisia komplekseja. Saarella on kuitenkin myös muutamia isompia huviloita sekä omakotitaloja. Piraattilahdessa on kaksi keskenään hyvin erinäköistä kaupunginosaa, uusi ja vanha. Kaupunginosat erottaa rakennustyylin ja sijainnin perusteella: uudessa kaupunginosassa sekä uudessa satamassa on käytetty paljon tummaa puuta, kun taas vanhakaupunki ja vanha satama ovat melkein yksinomaan tammilankuista rakennettuja.

Talous ja työpaikat

Piraattilahden merkittävimpiä työllistäjiä olivat panimoteollisuus sekä kasinotoiminta. Alkoholintuotanto onkin Piraattilahdelle virallisesti määritelty elinkeino, minkä vuoksi läänin alueella siitä maksettava vero on 20% muuta valtakuntaa (paitsi Roihua) koskevan 40 prosentin veron sijaan.

Työpaikoista voi kysellä Piraattilahden lääninherralta tai kamariherralta.

Nähtävyyksiä

  • Kummitusmajakka
  • Minnankatu
  • Piraattilahden linna tyrmineen
  • Kasino
  • Bordelli
  • Piraattilahden panimo
  • Piraattilahden vanha panimo (suljettu vierailta)