FANDOM


Tämä artikkeli käsittelee viime karttaa koskevaa historiallista tapahtumaa. Tieto on suurelta osin vanhentunutta lukuunottamatta viimeisiä kappaleita, jotka käsittelevät sodan vaikutuksia nykypäivään.

Piraattilahden itsenäisyyssota

Päivämäärä: 11.10.2016 – 19.10.2016

Paikka: Piraattilahti, Roihu, Virtainmaa

Lopputulos: Piraattilahden Suurruhtinaskunta kukistettiin

Osapuolet

Aurinkomaan valtio

Roihu

Tähkävirta

Kuura

Rautavuo

Mustakaarti

Keskushallinnon turvajoukot

Piraattilahden suurruhtinaskunta

Hehkusalo

Komentajat
Pilvinen

Mikimoka

benskuFi

Anssiemil

Insalm

Putte

Nukiii

Tasssu

Jupit3r_

Tristisi

Raistlin_Majer3

Geralius

Martska

Tappiot

~12 kuollutta, mukaan lukien vararuhtinas; lukuisia haavoittuneita Kaikki Piraattilahden puolella toimimisesta kiinni jääneet teloitettiin

Epäiltyjä kannattajia pidätettiin

Piraattilahden itsenäisyyssota (tunnetaan myös nimellä Aurinkomaan sisällissota) oli aseellinen konflikti Piraattilahden ja Aurinkomaan läänien sekä keskushallinnon välillä. Sota on yksi Aurinkomaan historian suurimmista konflikteista.

Tausta

Sota syttyi, koska Piraattilahti pyrki entisen lääninherransa Geraliuksen johdolla irtautumaan Aurinkomaan valtiosta ja luomaan itsenäisen valtion, Piraattilahden Suurruhtinaskunnan ja julisti itsensä suurruhtinaaksi.

Valtio ei tunnustanut Piraattilahden suurruhtinaskuntaa ja ilmoitti sen olevan laiton, mutta Piraattilahden johto ei suostunut luopumaan itsenäistymisestä. Pian tämän jälkeen julistettiin sotilaallinen poikkeustila.

Itsenäistymispyrkimysten syy oli sodan alussa keskushallinnon joukoille ja kannattajille epäselvä ja siitä esitettiin lukuisia teorioita. Vasta kauan taisteluiden päättymisen jälkeen selvisi, ettei Piraattilahden joukoilla ollut edes aikomusta voittaa sotaa - tarkoituksena oli sen sijaan aiheuttaa valtakuntaan yleistä sekasortoa ja luoda Piraattilahden historialle legendaarinen loppu ennen täysin uuden sivun kääntämistä.

Sodan tapahtumat

11. lokakuuta 2016, tiistai

Valtias Pilvinen erotti kaikki Aurinkomaan silloiset lääninherrat; Lummean, Okami_n sekä Geraliuksen. Valtiaan mukaan syy Okami_n ja Lummean erottamiseen oli kyseisten henkilöiden epäaktiivisuus, kun taas Geralius halusi vapaaehtoisesti erota. Pian erottamistapahtuman jälkeen Piraattilahden entinen lääninherra Geralius julistautui Piraattilahden Suurruhtinaaksi ilmoittaen läänin irtautuvan Aurinkomaasta ja muodostavan Piraattilahden Suurruhtinaskunnan yhdessä Hehkusalon kanssa. Geralius ilmoitti, että hänen lääninherruutensa aikana läänin panimomestarina toiminut Martska vastaisi vastedes alueen sotilaallisesta johdosta. Läänin aiempi lainsäädäntö mitätöitiin itsenäisyysjulistuksessa ja Geralius ilmoitti, että uudet lait julkaistaisiin pian.

Erittäin pian julistuksen jälkeen Vararuhtinas Mikimoka julisti Piraattilahden suurruhtinaskunnan laittomaksi ja mitätöi itsenäistymisen. Koko valtakuntaan julistettiin sotilaallinen poikkeustila. Siviilioikeus lakkautettiin ja tuomitsemisvastuu siirtyi Triumviraatista muodostuneelle Sotilastuomioistuimelle - kaikesta Valtiaan rauhaa uhkaavasta toiminnasta asetettiin kuolemantuomio.

Myöhemmin samana päivänä Keskushallinnon turvajoukot muodostettiin lääninvartiostoista. Turvajoukkoihin värvättiin myös muita kruunulle uskollisia kansalaisia. Liittyjille luvattiin panssarit, ruokaa, majoitus Pilvilinnan parakeilta, aseistus ja 150 ropoa korvausta. Roihuun asetettiin öinen ulkonaliikkumiskielto. Tristisistä tehtiin Virtainmaan uusi lääninherra.

Saman päivän iltana Aurinkomaa suoritti ensimmäisen hyökkäyksensä Piraattilahteen. Osallistujina oli neljä keskushallinnon sotilasta, mukaan lukien valtias Pilvinen.

Keskiviikko 12. lokakuuta

Hehkusalo antautui Piraattilahdelle ilman taistelua. Aamupäivällä Raistlin_Majer3:sta tuli Kuuran uusi lääninherra. Iltapäivällä Vouti Cestroneus tuomittiin valtionsalaisuuksien jakamisesta kadotukseen kolmeksikymmeneksi päiväksi, mikä teki hänestä sodan ensimmäisen kadotukseen tuomitun.

Alkuillasta keskushallinnon kannattajien joukossa syntyi suurta pelkoa ja kauhua, kun Aurinkomaan global-chatissa levisi tieto, että kaksi kurpitsoihin sonnustautunutta kapinallista olisi hyökännyt Virtainmaan lääniin, murhannut pääkaupunki Tähkävirran sepän ja varastanut tavaraa tämän pajalta. Seppä oli kyllä kuollut, mutta se ei suinkaan johtunut siitä, että kurpitsapäät olisivat tappaneet hänet, vaan siitä, että hän oli loikannut alas Piraattilahden tornista. Huhut hyökkäyksestä johtuivat lähes yksinomaan siitä, että kyseinen virtainmaalainen seppä toimi salaa Piraattilahden joukoissa ja levitti virheellistä tietoa tarkoituksella hämätäkseen vastapuolta etsimään olemattomia hyökkääjiä ja lietsoakseen yleistä paniikkia tavallisen kansan keskuudessa. Kyseinen hämäys olikin onnistunut: Virtainmaan lääni oli hälytystilassa useita tunteja, kansalaiset sulkeutuivat koteihinsa ja turvajoukot etsivät hyökkääjiä läänin alueelta tuloksetta pitkään.

Illalla noin kymmenen hallituksen sotilaan muodostama joukko hyökkäsi Piraattilahteen. Saarta tutkittiin ja Piraattilahden joukkoja etsittiin tuloksetta alueelta kolmen tunnin ajan. Etsintöjen aikana kolme hallituksen joukkojen jäsentä sai surmansa. Yhden kaatuneista oletetaan olleen vararuhtinas Mikimoka.

Piraattilahden johtajista luvattiin rahapalkkiot: DatArnoGuy 1000r, Martska 3000r, Geralius 10000r. Lisäksi Geraliuksen kiinniottajalle luvattiin aatelointi. Luvattujen rahapalkkioiden vuoksi useat puolueettomat kansalaiset sekä hallituksen sotilaat yrittivät tappaa piraattilahtelaisia.

Siviilien oleskelu Piraattilahden alueella sekä kansalaisten kaupankäynti ja muu vuorovaikutus Piraattilahden sotilaiden kanssa kiellettiin virallisesti. GaryCraft onnistui vangitsemaan Geraliuksen ja kuljettamaan tämän Roihuun mielisairaalaan, mutta tämä onnistui pakenemaan vankikuljetuksen aikana tappaen kaksi hallituksen sotilasta.

Torstai 13. lokakuuta

Piraattilahti suoritti aseellisen hyökkäyksen Villalan tilalla työskennelleitä siviilejä vastaan pyrkimyksenään sabotoida vastapuolen ruoantuotantoa ja hankkia itselleen resursseja. Kaksi työntekijää sekä yksi turvajoukkojen jäsen sai surmansa hyökkäyksessä.

Perjantai 14. lokakuuta

Geralius haavoittui kuolettavasti ja menehtyi vammoihinsa taistelussa Piraattilahdessa, mutta häntä ei saatu vangittua.


Lauantai 15. lokakuuta

Piraattilahden alueelle luvatta matkustanut siviilihenkilö sai surmansa saarella. Yksi Piraattilahden joukkojen taistelijoista ja kaksi valtion turvallisuuden vaarantamisesta tuomittua siviiliä teloitettiin.

Maanantai 17. lokakuuta

Valtias Pilvisen käskystä Piraattilahden saaren alueelle asennettiin tiesulkuja.

Tiistai 18. lokakuuta

Geralius ilmoitti aamuyöstä foorumilla antautuvansa valtion joukoille, mutta itse antautumista ei tästä huolimatta tapahtunut.

Keskiviikko 19. lokakuuta

Piraattilahden kapinallisjohtajat Geralius ja Martska sekä myöhemmin myös DatArnoGuy antautuivat vapaaehtoisesti ja heidät, sekä muut Piraattilahden puolella taistelleista kapinallisista, teloitettiin. Sotatila julistettiin päättyneeksi ja Roihun öinen ulkonaliikkumiskielto kumottiin.

Myöhemmin samana päivänä turvajoukoille alettiin jakaa palkkioita.

Seuraukset

Sota oli tuhoisa Piraattilahden aiemmalle yhteiskuntajärjestelmälle ja taloudelle. Kaikki tuotanto keskeytyi kokonaan sodan ajaksi ja lääni oli sodan päätyttyä vailla lääninherraa. Myös suuri osa läänin entisistä asukkaista kaikkosi osan jouduttua teloitetuiksi maanpettureina. Jotkut yksityishenkilöt myös menettivät henkensä ja/tai omaisuuttaan valtion sotaponnistusten hyväksi. Sota vaikutti myös merkittävästi valtion elintarviketuotantoon jatkuvan hyökkäysuhan takia.

Sodalla oli kauaskantoiset vaikutukset myös siviilielämän muihin osa-alueisiin. Sodan päättymisen jälkeen jotkut nimellisesti keskushallinnon puolella olleet paljastuivat piraattilahtelaisiksi vakoojiksi ja joutuivat vastaamaan teoistaan vielä useita kuukausia myöhemmin. Tunnetuin vakoojatapaus on artikkelissa jo lokakuun kahdennentoista päivän kohdalla mainittu varakas virtainmaalainen seppä, joka toimitti sodan aikana paljon rautatavaraa Piraattilahden joukkojen haltuun ja toimi piraattilahtelaisten valtuuttamana vakoojana keskushallinnon joukoissa.

Vaikutukset nykyiseen karttaan

Vaikka sota ei enää vaikutakaan pelaajien välisiin luottamussuhteisiin yhtä vahvasti kuin edellisen kartan loppupuolella, ei sitä ole unohdettu.

Aurinkomaassa on ilmestynyt useita sotaa käsitteleviä kaunokirjallisia teoksia, kuten esimerkiksi Hehkusalon tapahtumiin sodan aikana perustuva Surmanluoti (Kaketeus) ja Suuraron osallisuutta valtion ruoantuotannossa käsittelevä Sodankorjuu (Kurppis). Kyseiset teokset ovat saatavilla monissa Aurinkomaan kirjastoissa.